Siirry pääsisältöön

Säässä kuin säässä

Kuva
Tekijä
Ensikertalainen tuli peliin äitinsä kanssa. Äiti oli sitä mieltä, että lapsi jättää pelin väliin. Syynä oli se, että nappis oli kastunut vesipullon vuotaessa. Vakuuttelin huolestuneelle äidille, että märällä kengällä voi pelata varsin mainiosti. Puhuin siitä, miten tärkeää joukkueelle on saada pelaaja kentälle. 

 Hieman meinasi suupieltä nykiä. En viitsinyt rikkoa illuusiota jalkapallon harrastamisesta. Sitä kun pelataan säässä kuin säässä. Tuli taivaalta sitten vettä, lunta tai rakeita tai kaikkien noiden kolmen yhdistelmää.

Eihän tarvi mennä suihkuun?

Pahimmillaan vettä tulee niin paljon, että pallo pysähtyy lammikkoon tai loiskauttaa komeat vesikaaret kentän pintaan iskeytyessään. Onpa ollut niitäkin pelejä, jossa pelaajien on täytynyt ottaa kenkä välillä pois, koska se on ollut niin täynnä vettä, että sillä ei voi potkaista. 

 Pelaajia vedenpaisumus haittaa yleensä vähemmän kuin katsomossa värjötteleviä kannattajia. Parhaimmillaan pelaaja tulee tällaisen vesipallopelin jälkeen hymy huulilla kysymään “Eihän tarvi mennä suihkuun?”

Dyykkauksia mutalammikkoon

Elämyksellisiä ovat myös pelit märillä ruohokentillä, joilla jarruttaminen ei oikein onnistu. Niissä olosuhteissa pallon pysähtyessä pelaaja voi hyvinkin jatkaa matkaansa. Mitä nuorempi nuorempi pelaaja on, sitä enemmän iloa hän saa irti märistä olosuhteista. Onnistuuhan liukutaklaus aivan ennennäkemättömällä tavalla, ihan Mestarien liigan tyyliin.  

 Mutaiset ruohokentät ovat vieläkin virikkeellisempi vaihtoehto. Kun pelaaja kaatuu, hän laskeutuu suurella todennäköisyydellä siihen suurimpaan rapakkoon, suorin vartaloin. Tosin futari ei märkää tai mutaa pelkää vaan esimerkiksi maalivahtina ollessaan dyykkaa urheasti mutamössöön. Sieltä hän nousee ylpeänä pallo kainalossaan, samalla kun äiti pohtii, onko lapsi oikeasti pakko ottaa pelin jälkeen autoon. 

Vielä suurempi epätoivo valtaa vanhemman, kun hän alkaa pestä märän nurmen ja mudan tahraamaa yj:n pelipaitaa, joka joskus on ollut väriltään valkoinen. 

Lumipalloa loskassa

Jalkapallon lisäksi ajoittain pelataan lumipalloa. Silloin pallo saa komean lumikuoren, jota koristavat mustat kumirouhepilkut. Lumipalloa pelataan usein kevättalvisessa loskasäässä. Kuten mutapalloilijat myös loskapalloilijat tulevat yleensä kotiin erittäin märkinä, joskaan ei yhtä likaisina. 

Keli harvoin haittaa pelaajaa vaikkakin huoltajaa sitäkin enemmän. Varsinkin pienten pelaajien poissaolojen määrä tahtoo kasvaa silloin, kun turnausviikonloppuun sattuu kahden päivä kaatosade. 

Eiköhän me aikuiset vedetä jatkossa saappaat ja sadeviitat päälle ja anneta lasten nauttia vesi-, lumi- tai loskapallosta täysin siemauksin. Mitä kamalampi keli on, sen elävämmät muistot kaikille jäävät.

 Futismutsi

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Joukkueen vaihtamisen sietämätön vaikeus

Tekijä
Päätös ei ollut helppo. Sitä kipuilivat niin pelaaja kuin äitikin. Se merkitsi kaiken tutun ja turvallisen jättämistä. Se tarkoitti kaiken aikatauluttamista, ylimääräisen karsimista ja keskittymistä vain jalkapalloon ja kouluun. Toisaalta se oli loistava mahdollisuus oppia lisää, saada uusia ystäviä ja kokea aivan uudenlaista jalkapallokulttuuria. Se oli heittäytymistä, riskin ottamista ja omien rajojen hakemista. Se oli kortti, joka piti katsoa. Kun päätös oli tehty, vielä vaikeampaa oli kertoa siitä niille ihmisille, joiden kanssa oli vuosia pyörinyt harrastuksen ympärillä. Pelaajalle se oli helpompaa, koska kaikki uusi, kiva ja jännittävä oli edessä.  Futismutsille se oli vaikeaa, koska kaikki tutut pelaajat ja aikuiset jäivät toiseen joukkueeseen. Useimmat tutut tuntuivat aidosti iloitsevan ja ymmärtävän. Mutta eivät kaikki. Vasta silloin ymmärsin, miten pelaajan joukkueen vaihtaminen voi käydä tunteisiin. Jopa niin paljon, että sitä piti sähköposteissa puida. Niissä kerrot
Lue lisää

Mä hakkaan sut

Tekijä
Peli oli päättynyt ja vastustaja voittanut lukemin 0-1. Pelin jälkeen vastustajan pelaaja tuli sanomaan 14-vuotiaalle pelaajallemme. - Mä hakkaan sut. Toinen saman joukkueen pelaaja kävi kentällä käsiksi maalivahtiimme. Keltainen kortti heilahti, mutta ei mitään muuta. Kyseisen joukkueen valmennus ei reagoinut kummankaan toimintaan. Nämä ovat tilanteita, jotka eivät kuulu jalkapalloon. Jalkapallo on fiksujen ihmisten laji, jossa paremmuus ratkotaan taidolla ja joskus myös tuurilla. Kontakteja ja kolhuja tulee, mutta väkivallalla uhkaaminen ei kuulu lajiin. Aikuisten iso rooli Kun samat joukkueet vääntävät vuosikausia toisiaan vastaan, kertyy toisille enemmän hampaankoloon kuin toisille. Tuomarit ovat ensiarvoisen tärkeässä asemassa siinä, että vanhoja kaunoja ei lähdetä kostamaan kentällä. Mutta myös valmentajilla on iso rooli. Lajiosaamisen lisäksi heillä pitää olla taitoa käsitellä erilaisia pelaajia. Ja rohkeutta sanoa, että tuollainen käytös ei kentällä käy. Silläkin uh
Lue lisää

Suuria vääryyksiä

Tekijä
Käsi sydämelle futisvanhemmat.  Kuinka monen mielessä on joskus käynyt, että oma pelaaja ei ole saanut oikeudenmukaista kohtelua? Että lasta peluutetaan väärällä pelipaikalla, väärässä joukkueessa tai että pelaaja saa liian vähän minuutteja kuntoonsa, taitoihinsa ja muuhun joukkueeseen nähden? Tällaiset tunteet ovat inhimillisiä. Hyvin moni varmasti näkee oman kullanmurunsa taidot erinomaisina ja kehityspotentiaalin valtavana. Ongelmallisia näistä fiiliksistä tulee silloin, jos asia jää kaihertamaan eikä asian käsittelyyn löydy työkaluja. Pahimmillaan tyytymätön saa muitakin mukaan ja pilaa koko ryhmän ilmapiiriä. Puheeksi ottamisen vaikeus Asian puheeksi ottaminen voi olla vaikeaa, jolloin valmentajan perusteet jäävät kuulematta. Samoin jäävät kuulematta ne asiat, joita kehittämällä pelaaja voisi edetä. Vaikka hyökkäyshaluisesta pakkipaikka saattaakin tuntua rangaistukselta, voi se olla tärkeää vaikka pelikäsityksen kehittymisen kannalta. Puheeksi ottamisessa voi olla ongelmia
Lue lisää