Peli-ilo on parhaimmillaan jalkapallokoululaisten peleissä, kun hyökätään mehiläisparvea muistuttavassa muodostelmassa. Timantit, joulukuuset ja muut pelikuviot saavat kyytiä, kun mennään koko joukkueen voimin kohti maalia. Oikea suuntakin saattaa unohtua, kun lähdetään iloiseen laukkaan kohti jotain maalia.
Pienten pelit ovat aitoja, hurmaavia ja viihdyttäviä mutta myös hyvin herkkiä häiriötekijöille. Matalalla lentänyt lentokone voi pysäyttää puolet pelaajista paikoilleen ja ohiajava paloauto tyhjentää kaiken muun mielestä. Liivit ovat erittäin inspiroivia, hetkessä ne muuntautuvat niin kummituksen kaavuiksi kuin hevosen hännäksi, kunnes koutsi muistuttaa niiden käyttötarkoituksesta.
Hiekkakakkuleipureita ei kentän laidalla näe, sillä jalkapallokoululaiset eivät enää treenaa hiekkakentillä. Hiekan on korvannut tekonurmen musta kumirouhe, joka toimi niin rakennusmateriaalina kuin kasvomaalausten värinäkin. Näitä saavutuksia esitellään ylpeänä omille vanhemmille, jotka eivät aina ole aivan yhtä ilahtuneita mustaharmaista pikkupelaajistaan.
Kenttärajat eivät kahlitse
Jalkapallokoululaiset treenit voivat liikuttaa koko perhettä. Näin ainakin meillä kävi, kun kuopus aloitti jalkapallokoulun. Sosiaalista kolmivuotiasta kiinnosti kovasti se, mitä muissa kuin omassa ryhmässä tapahtui. Tyttö livahti liukkaasti muihinkin ryhmiin, vanhempien laukatessa lapsen perässä. Lämmin tuli joka kerta ja joskus uskonpuutekin. Homma kuitenkin kannatti, löytyihän kaaoottisen alun jälkeen jalkapallosta oma rakas harrastus.
Eivätkä kenttärajat eivät kahlinneet keskimmäistäkään. Ensimmäisessä jalkapallokoulun lopputurnauksessa poika kävi tekemässä maalin myös naapurikentälle, maalivahdin suureksi kummastukseksi.
Yhden miehen kuljetusliikkeestä Cruyffin käännökseen
Vaikka pallo ei välillä näy pelaajaparven keskeltä eikä syötöistä ole tietoakaan yhden miehen kuljetusliikkeiden toiminnassa, tärkeintä on olla mukana ja kannustaa. Harjoittelun myötä katse irtoaa pallosta, pää nousee ylös ja kentällä alkaa nähdä syöttösuuntia ja vapaita pelaajia. Cruyffin käännöksen oppii aikanaan, kun vaan jaksaa harjoitella.
Sitä ennen jalkapallokouluun on hyvä tulla ja sieltä lähteä hymy huulilla. Sekä tietysti tuulettaa ja iloita onnistumisista. Annetaan lasten peli-ilon tarttua ja suhtaudutaan kärsivällisesti kasvo- tai kokovartalomaalauksiinkin.
Nautitaan mehiläisparvimuodostelmasta, kyllä se aikanaan taipuu timantiksi ja muiksi halutuiksi pelimuodoiksi.
Futismutsi